SHALOM – Terveisiä Israelista! Rauhallinen, lämmin ja raamatunhistoriaa tulvillaan oleva pieni maa. Tällainen vaikutelma jäi turistille Järviradion kuuntelijamatkalta Israeliin maaliskuun loppupuolella. Mielikuvat syntyivät israelilais-suomalaisen oppaamme Davidin vetämistä retkistä ja mukana olleen omista havainnoista.
Anna-Liisa Belovin johtama ryhmä saapui Suomen talvesta Israelin kevääseen perjantaina alkuillasta. Oli aika hiljaista, sillä juutalaisten pyhäpäivä sapatti oli juuri alkanut. Tel Avivin lentokentältä jatkoimme bussinkuljettaja Samin kyydissä Galileaan Tiberiaksen kaupunkiin. Heti seuraavana aamuna alkoi monien retkien sarja. Tietoa tuli niin runsaasti, että sitä oli loppuvaiheessa jo vaikea sulattaa.
David esitteli Raamatusta tuttuja kohteita ja kertoi Lähi-idän historiasta. Euroopan, Aasian ja Afrikan yhtymäkohdassa sijaitseva alue on aina kiinnostanut eri kansoja. Kilpailu vallasta on johtanut lukemattomiin sotiin vuosituhansien aikana. Rauhan kaupungiksi mainittu Jerusalem on hävitetty ja rakennettu uudelleen 37 kertaa. Melskeet ulottuivat myös 1900-luvulle, jolloin Israel kävi kolme täysimittaista sotaa naapurimaitaan vastaan.
Israelilaisten ja palestiinalaisten väliset suhteen ovat mutkikkaat. Matkan aikana ristiriitoja ei voinut havaita. Tunnelma oli rauhallisen leppoisa myös Länsirannalla, jonka läpi ajoimme Gennesaretilta Kuolleelle merelle. Jerikoon ja Beetlehemiin emme israelilaisella bussilla päässeet, koska kaupungit ovat palestiinalaisten itsehallintoalueita. Israel on eristänyt seudut hallussaan olevasta Länsirannan osasta. Davidin mukaan turva-aidat ja muurit käyvät tarpeettomiksi heti, kun terrori-iskujen vaara on poistunut.
Oppaamme selvitti myös maan taloudellisia oloja. Israel on vauras kehitysmaa, David luonnehti. Keskimääräinen tulotaso on alhaisempi kuin Suomessa ja tuloerot ovat jyrkemmät. Hintatasossa ei ole paljon eroja. Raskaimpiin töihin israelilaiset ovat haluttomia. Tämän vuoksi maatalouteen ja rakennukselle on jouduttu hankkimaan työvoimaa mm. Thaimaasta ja Kiinasta. Vierastyöläisistä on ollut myös harmeja, koska osa heistä on jäänyt lupien umpeuduttua laittomasti maahan. Kiinni jääminen on aiheuttanut traagisia kohtaloita, kun Israelissa syntyneet lapset ovat joutuneet eroon vanhemmistaan.
Vedestä pula
Paha ongelma Israelissa on makean veden vähäisyys. Sitä saadaan lähinnä Gennesaretin järvestä, josta vettä pumpataan koko maan tarpeisiin. Tämä kuivattaa Jordan-virtaa ja samalla Kuollutta merta. Sen pinta laskee toista metriä vuodessa, koska puroksi kuihtunut joki ei pysty korvaamaan ilmaan haihtuvaa vesimäärää.
Makean veden ongelmaa on yritetty ratkaista mielenkiintoisilla tavoilla. Suolan poistaminen Välimeren vedestä onnistuu teknisesti, mutta tulee liian kalliiksi. Veden tuominen Turkista valtavissa laivojen hinaamissa vesipusseissa ei ole toteutunut, koska Turkki on hinnoitellut vetensä liian kalliiksi.
Mutta ei vesipulasta pelkkää haittaa ole ollut. Tilanne on pakottanut keksimään vettä säästäviä kastelujärjestelmiä. Niitä koskevassa tieto-taidossa Israel on maailman huipulla. Tietojaan se jakaa kehitysapuna kouluttamalla köyhien maiden ihmisiä.
Pyhä kaupunki
Suolameressä kellumisen ja mutakylpyjen jälkeen ryhmä jatkoi Juudean vuorilla sijaitsevaan Jerusalemiin, jonka Israel on nimennyt pääkaupungikseen. Kuitenkin vain kaksi pientä valtiota on tunnustanut sen aseman. Muut maailman maat pitävät Jerusalemia kansainvälisenä kaupunkina ja ovat sijoittaneet lähetystönsä Tel Aviviin, niin myös Suomi. Israel toivoo Yhdysvaltain vaikuttavan siihen, että Jerusalem saisi laajemman tunnustuksen maan poliittisena keskuksena.
Vilkas ja ajoittain ruuhkainen Jerusalem on noin 700 000 ihmisen koti. Asuntojen hinnat parhailla alueilla ovat nousseet hurjasti, sillä Yhdysvaltain varakkaat ortodoksijuutalaiset ostavat niitä tulevaisuutensa turvaksi. Monet asunnot ovat valtaosan vuodesta tyhjillään, mikä hiljentää ympäröivien alueiden elämää.
Iltakierros Jerusalemissa oli mieleen painuva. Komea näkymä Pyhään kaupunkiin avautui korkealta mäeltä. Mainokset eivät valomeressä vilkkuneet, koska liian räikeä mainonta on kaupungissa kielletty. Näkymiä ihaillen toistimme oppaan perässä hepreankielisen ylistyksen Jerusalemille ja kohotimme maljan ”Elämälle”.
Oman erikoisen lisänsä Jerusalemiin antaa vanhankaupungin arabikortteli. Ääntä ja vilskettä riittää sen kauppapaikoilla. Basaari on niin ihmisiä kuhiseva ja sokkeloinen, että sinne on helppo eksyä. Kujilla lienee samoillut runsain määrin suomalaisia, sillä kaupustelijat huutelivat meille ”terve, päivää, ei oo rahaa, liian kallis”.
Takaisin kotiin
Matkamme Israelissa päättyi maan talous- ja kulttuurikeskuksen Tel Avivin lentokentälle. Siellä turvatarkastukset olivat tiukat, mutta ne tehtiin ystävällisessä hengessä. ”Älkää pelätkö. Hän tekee vain työtään”, sanoi oppaamme bussiin nousseesta aseistautuneesta turvamiehestä.
Lentokentän porteilla oli jäähyväisten aika. David toivotti hyvää matkaa ja pyysi meitä kertomaan Suomessa rehellisesti sen, minkä olemme Israelissa nähneet ja kokeneet. Asioiden liioitteleminen suuntaan tai toiseen ei palvele ketään.
Ryhmämme siirtyi lentokoneeseen monta elämystä rikkaampana. Erään matkalaisen Itkumuurilla esittämä toive varmaan toteutuu, koska kivilohkareet tuntuivat niin lämpimiltä ja pehmeiltä. Ihmisillä on tapana työntää muurin rakoon paperille kirjoittamansa toive. Näitä paperipaloja ei koskaan polteta, vaan peitetään kahteen siunattuun hautaan.
Lähinnä Pohjanmaan ja Jyväskylän seudun ihmisistä koostunut ryhmä selvisi seikkailustaan ilman ongelmia. Kaikki saivat olla terveinä koko matkan ajan. Kaikesta näki, että israelilaiset rentoutuvat ja juhlivat syömällä hyvin.
Tikkakosken aamuöisellä lentokentällä Israelin kevätlämpö vaihtui muutaman asteen pakkaseen ja lumiseen maisemaan. Olimme palanneet kotoisen talven keskelle.
Martti Isotalo