Egypti matkakohteena oli kiintoisa monestakin syystä. Maassa on mielenkiintoinen historia, ilmasto suomalaiselle lämmin mutta ei tuskaisen kostea ja risteily tuntui houkuttelevan kiireettömältä jo siksikin, ettei tavaroita tarvinnut pakata ja purkaa moneen otteeseen. Paikat vaihtuivat mutta hotelli pysyi samana.
Järviradion Niilin risteilylle oli helppo lähteä, pääsihän linja-auton kyytiin kotipitäjästä tai ainakin matkan varrelta kohti Helsinkiä. Hintakin oli ruokailuineen kohtuullinen, mikäs siinä oli matkaan lähteä. Ja vielä hyvässä seurassa.
Egypti sijaitsee Pohjois-Afrikassa. Se on tasavalta, jonka presidenttinä toimii Husni Mubarak. Egypti on asukasluvultaan maailman viidenneksitoista suurin valtio ja arabimaiden suurin. Suuri enemmistö maan 78,8 miljoonasta asukkaasta asuu yli kuusi tuhatta kilometriä pitkän Niilin rannalla. Suuri osa maata on Saharan autiomaata.
Egypti on erityisen tunnettu muinaisesta korkeakulttuuristaan ja maailman vanhimpiin lukeutuvista muistomerkeistään, kuten Karnakin temppelistä ja Kuninkaiden laaksosta, jotka molemmat kuuluivat matkaohjelmaan.
Heti lentokentältä ryhmämme otti vastaan oppaamme, kivijärveläissyntyinen Aapo Hertteli, joka huolehti ryhmästämme erinomaisesti koko matkamme ajan.
Agatha Christie hotelli Niililtä kuvattuna purjeveneestä. Tässä hotellissa kirjailija kirjoitti kirjansa Kuolema Niilillä.
Käynti Assuanin padolla oli yksi matkan elämyksistä. Pato on valmistunut vuonna 1970. Sen avulla on saatu hallintaan Niilin vuosittaiset tulvat satojen kilometrien matkalta.
Matkanjohtajanamme toimi Ari Auranen, (oik), joka kuvassa Heli-vaimonsa (2 vas.)
ja lapsiensa Emilian ja Joelin kanssa. Ekstraa matkallamme oli Arin erittäin
mielenkiintoiset ”miniluennot” Egyptin historiasta raamatun näkökulmasta.
Paikallinen taksikyyti oli halpaa. Yksihevosvoimaisia avotakseja oli tarjolla paljon.
Paikallista nykynuorisoa huntuineen.
Matkalaisten ikäjakauma oli laaja. Tässä matkalaisia kolmessa polvessa iltajuhla-asuissaan.
Kuninkaiden laaksoon on haudattu faaraoita ja muita korkea-arvoisia henkilöitä. Laakso sijaitsee nykyisen Luxorin lähellä aavikon laidalla suuressa kalliolaaksossa.
Hautoja on löydetty yli kuusikymmentä.
Tutankhamon (vaihtoehtoiset kirjoitusmuodot Tutankhamun, Tutankhamen) on yksi laajimmin tunnetuista Uuden valtakunnan faaraoista. Hän hallitsi kerettiläiskuningas Akhenatenin jälkeen 18. dynastian aikana noin vuosina 1336 eaa.–1327 eaa. Tunnetuksi hän tuli vuonna 1922 kun Howard Carter ja Lordi Carnarvon löysivät hänen hautansa Kuninkaiden laaksosta (hauta KV62). Hauta on laakson keskiosassa ja muihin kuninkaallisten hautoihin verrattuna varsin pieni, koska Tutankhamonin elinikä jäi varsin lyhyeksi eikä sen aikana ehditty suurempaa hautaa valmistella ja koska KV62 oli ilmeisesti ainoa käytettävissä oleva hauta Tutankhamonin äkillisesti kuoltua.
Kuninkaiden laaksossa on myös lukuisten Ramses kuninkaiden hautoja.
Luxorin kauppakujilta löytyi myös tuttu kangaskauppias, joka oli tehnyt kauppaa
ennenkin Järviradion matkalaisille. Tälläkin kertaa verhokangasta kannettiin metrikaupalla kotisuomeen. Palvelu oli hyvää ja asiallista. Samaa ei aina voinut sanoa innokkailta katukauppiailta, jotka pahimmillaan muistuttivat takiaisia.
Risteilyllämme eri kansallisuudet kohtasivat. Tässä suomalaisten matkalaisten parissa paikallisoppaamme Miina, kiinalaissyntyinen amerikatar sekä Etelä-Afrikassa syntynyt egyptiläisrouva.
Matkaseurueemme pääsi myös seuraamaan kapteenien työskentelyä komentosillalle.
Vanhempi kapteeni seuraa nuoremman ”oppipoikansa” työskentelyä.
Tässä rauhallista kaupantekoyritystä.
Hieroglyfejä löytyy paljon mm. muinaisista rakennuksista. Hieroglyfit ovat syntyneet muinaisen Egyptin kirjureiden hallitsemasta kirjoitustaidosta. Hieroglyfit perustuvat noin 700 kuvamerkkiin, joita pidettiin niin vaikeaselkoisina, ettei kukaan oppisi niitä helposti. Hieroglyfejä voitiin kirjoittaa miten päin tahansa esim. vasemmalta oikealle, päinvastoin tai ylhäältä alaspäin.
Risteilyllä syötiin hyvin viisi kertaa päivässä. Kokit laittoivat parastaan. Ruoka oli sopivasti paikallista ja suomalaisillekin tuttua mutta ennen kaikkea HYVÄÄ!
Egypti on muslimivaltio, siitä matkalaistakin muistuttavat päivittäiset rukoushetket, joista ilmoitetaan kuuluvasti kovaäänisten avulla. Maasta löytyy myös pieni kristillinen koptikirkko. Koptikristittyjä on maassa noin neljä miljoonaa.
Oma risteilyaluksemme oli nimeltään Hapi V. Alus oli siisti viisikerroksinen alus, jossa matkustuskansia oli kolme. Oma pieni uima-allas löytyi auringonottokannelta.
Luxorin temppeli Niililtä päin, toisen risteilijän takaa katsottuna. Vierailimme temppeli- alueella myös jalan.
Niililtä liikennöi kaikkiaan noin 500 risteilijäalusta. Niili on kaikkiaan n .6600 km pitkä. Matkallamme kuljimme Luxorista –Assuaniin ja takaisin. Yhteen suuntaan matkaa kertyi noin 250 km. Matkalla poikettiin mm. Esnassa ja Edfussa sekä Kom Ombon temppelissä.
Valokuva kuninkaiden laakson hautakammiosta. Tutankhamonin muumio.
Matkallamme me saimme myös nähdä papyruksen valmistusta. Papyrus on papyruskaislasta (Cyperus papyrus) valmistettava paperinkaltainen materiaali, jota käytettiin erityisesti muinaisessa Egyptissä. Papyruskaislaa kasvoi laajalti Niilin suistoalueella, mutta nyttemmin se on sieltä kadonnut ja sitä kasvaa luonnonvaraisena Niilin yläjuoksulla ja Etiopiassa. Paitsi kirjoitusmateriaalina, papyruskaislaa on käytetty myös muihin tarkoituksiin mm. veneiden rakentamiseen, ravinnoksi ja vaatekappaleiksi.
Teiden varsilla valtavat kivipatsaat muistuttivat vanhasta kulttuurista.
Temppeleiden rakenteissa löytyi paljon hieroglyfein varustettuja pylväikköjä. Samoissa pylväiköissä on seikkaillut myös Roger Moore James Bondina.
Ruokasalissa istuttiin koko viikko samoilla paikoilla. Ruoka kuului hintaan, mutta juomat maksettiin itse. Samassa paikassa istuminen helpotti laskutusta ja muutenkin jokainen löysi paikkansa hyvin.
Satamissa laivoja oli ruuhkaan asti.
Pöytätarjoilijamme oli hyväntuulinen herrasmies, joka opetti mm. taitostemppuja ruokaliinoilla.
Assuanin padolla tapasimme myös koululaisia, jotka mielellään poseerasivat turisteille.
Verhokangas ostoksillamme tapasimme mm. tämän ystävällisen ja avuliaan vesipiippua polttelevan kauppiaan.
Veden korkeus vaihtelee Niilillä edelleen, vaikka tulvia voidaan jo hillitä entistä paremmin. Niilin varsilla on elämää ja viljelystä mm .kastelun avulla, mutta maasta on suuri osa autiomaata.
Nuori Vihannesmyyjä Egyptin kaupunkien kujilla on tavallinen näky.
Jotta väki pysyy kasassa, on hyvä suorittaa aika ajoin väen laskenta. Tässä se käy kuin leikki.
Matkalla ihmettelimme puolivalmiita taloja ja saimme kuulla, että seuraava kerros talossa on varattu seuraavalla sukupolvelle. Näin rakentamista on helpompi jatkaa. Asialla saattaa olla myös jokin rakennuspoliittinenkin merkitys.
Voit katsoa ryhmäkuvaa suurempana klikkaamalla tässä tai kuvan päällä!