Laatokan ja Äänisen risteily 30.6-5.7.2013

Pietari-Neva-Lotinanpelto-Syväri-Ääninen-Kizhi-Petroskoi-Mandrogi-Valamo-Pietari

Sain ilolla toimia Järviradion matkaemäntänä Lomalinjan järjestämällä risteilyllä. Järviradion matkalaisten lisäksi mukana oli myös mm. Kotimaan matkaklubilaisia ja Radio Dein matkalaisia.

Risteilyisäntänä ja yhtenä luennoitsijana toimi Jyrki Härkönen. Lomalinjan matkanjohtajina toimivat Pirjo Uotinen ja Kari Kaipainen, joiden kanssa yhteistyö sujui loistavasti. Matkan aikana saimme nauttia monipuolisesta ohjelmatarjonnasta ja mielenkiintoisista luennoista erilaisista matkaan liittyvistä aiheista kuten Pähkinälinnan merkillisistä vaiheista, inkeriläisten moninaisista vaiheista, Petroskoista ja Venäjän kirkoista. Asiantuntijaluentoja pitivät risteilyisännän lisäksi arkkipiispa Jukka Paarma ja eversti Sampo Ahto. Asiantuntijaluennot olivat mielenkiintoisia ja luennoitsijat kertoivat aiheista elävästi ja mukaansa tempaavasti. Iltaisin laivalla viihdyttivät Kuunkuiskaajat Susan Aho ja Johanna Hytti sekä kaikille tuttu Viktor Klimenko. Myös laivan omat muusikot esiintyivät useampaan kertaan. Iltaisin oli mahdollista pistää myös tanssiksi.

Matka oli kokonaisuudessaan sangen onnistunut ja laiva, m/s Konstantin Korotkov, oli siisti ja viihtyisä. Laiva ei ollut täynnä, joten jokilaivassa oli mukavasti tilaa liikkua ja olla. Ruokailut ja yöpyminen tapahtuivat laivalla, päivisin teimme retkiä maihin vieraillen kirkoissa ja muilla historiallisilla paikoilla. Kelit olivat enimmäkseen aurinkoiset ja aurinkorasvallekin oli käyttöä. Saimme myös nauttia parinakin iltana henkeäsalpaavan kauniista auringonlaskusta. Laivalla piisasi ohjelmaa eikä tylsyys päässyt iskemään missään vaiheessa. Ensimmäisinä päivinä ohjelma oli ehkä jopa liiankin tiivis ja jalat olivat useista kävelyretkistä koetuksella, mutta keskiviikko ja torstai olivat hiukan vapaampia ohjelman suhteen ja aikaa jäi ostoksienkin tekemiseen retkikohteissa.

Kiitos kaikille kanssamatkustajille ja erityisesti Järviradion omalle, huikealle ryhmälle. Nämä kaksi ihanaa pariskuntaa olisivat matkan päätteeksi olleet valmiit adoptoimaan minut… 🙂

Terkuin,
Kirsi Lassila

Tässä kuvia matkalta 🙂


30.6 sunnuntai ja lähtöpäivä. Matka Pietariin taittui bussilla. Nousin kyytiin Tampereelta klo 06.00 Suomen aikaa ja matka-aika Pietarin jokisatamaan kesti 12h. Joillakin pohjoisesta tulleilta pidempään. Yllättävän nopeasti aika kuitenkin meni, sillä matkalla pysähdyttiin usein.


Pietarin jokisatamaan saavuimme ilta 7 aikaan. Venäjän rajan ylitys sujui todella hyvin ja nopeasti. Suomen rajavartiosto tuli (kuulemma hyvin poikkeuksellisesti) noutamaan kaikki bussimme jonosta ehtiäksemme Pietarin päässä ajoissa laivaan ja näin pääsimme ohittamaan pitkän autoletkan ja vältyimme jonottamiselta. Tarkastuksessa näimme myös ensimmäisen nähtävyyden- minun bussissani passit meinaa tarkasti Kaisa Mäkäräisen veli..Venäjän rajavartiosto tarkasti passimme useaan kertaan ja vielä ueammin paluumatkalla, mutta matkustajien kanssa totesimme, että näissä tarkastajissa ei kyllä ollut yhtä komeita tarkastajia kuin Suomen päässä…


Majoituimme laivalle Pietarin jokisataman päälaiturissa. Matka alkakoon m/s Konstantin Korotkovilla!

sunnuntai 30.6. Ensimmäinen illallinen klo 19.30. Järviradion matkalaisille oli varattu paikat koko reissun ajaksi minun kanssani samasta pöydästä. Ruokailuseura oli mitä parhainta!


Tervetulotilaisuus, laivan päällystön ja risteilyhenkilökunnan esittely ja risteilyn siunaus


Laivamme lähti Nevaa pitkin kohti Laatokkaa.
74 km pitkä Nevajoki Laatokasta Suomenlahdelle kulkee 32km Pietarin kaupungissa. Nevan ja sen haarojen yli menee 16km siltoja, joita on yhteensä 500. Nevan suistossa on yhteensä 50 000 järveä, mukana Euroopan suurimmat Laatokka, ääninen, Saimaa ja Ilmajärvi. Joen syvin kohta on 24 metriä ja keskisyvyys 8-11metriä.


Eversti Sampo Ahto luennoi aiheesta ”Pähkinälinnan merkilliset vaiheet”


klo 23.30 laivamme ohitti Pähkinälinnan.
Moskovan ruhtinaan Juri Danolovitsin vuonna 1323 perustama valtakunnan länsirajan linnoitus sijaitsee Laatokan suulla 64 km Pietarista. Pähkinälinnan strateginen merkitys väheni Pietarin ja Kronstadtin rakentamisen jälkeen. Pähkinälinnan kaupungissa on 12 000 asukasta.


Pähkinälinnan ohituksen jälkeen aukeni Järvenselkä ja saavuimme Laatokalle.
Euroopan suurin ja syvin järvi oli jo keskiajalla tärkeä osa kauppareittiä Pohjois-Euroopasta itään ja etelään Mustallemerelle ja Välimerelle. Leningradin piirityksen aikana heinäkuusta 1941 tammikuuhun 1944 Laatokka oli ainoa ulopääsyreitti kaupungista.

Maanantai 1.7 valkeni aurinkoisena ja lähes helteisenä päivänä (n. +24’c) Aamulla saavuimme telakkakaupunki Lotinanpeltoon, johon sai omatoimisesti tutustua. Vaihtoehtona oli lähteä bussikuljetuksella retkelle Aleksanteri Syväriläisen Pyhän kolminaisuuden luostariin. Luostari on perustettu vuonna 1484 ja se on Valamon ja Konevitsan luostarin ohella Karjalan ortodoksisuuden tärkeimpiä keskuksia. Luostarissa oli neuvostovallan aikana mielisairaala ja luostari avattiin uudelleen vuonna 1995.

Lotinanpelto perustettiin osana Pietari Suuren Volga-Itämeri- vesireittisuunnitelmaa. Murmanskin rata rakennettiin Lotinanpellon kautta vuonna 1915. Asukkaita kaupungissa on 22 000.


Laivan aurinkokansi


Palatessamme laivaan laivan muusikot viihdyttivät matkustajia…


..ja nappasivat myös yleisöstä herran tanssin pyörteisiin


syntymäpäiväsankareita muistettiin illallisilla risteilyisännän ja keittiöhenkilökunnan toimesta omalla täytekakulla


ihanat Kuunkuiskaajat Susan Aho ja Johanna Hytti konsertoivat laivalla kahtena iltana sekä kerran yhdessä Viktor Klimenkon kanssa


2.7 tiistaina saavuimme Kizhin saarelle, jossa meidät jaettiin ryhmiin ja saimme nauttia oman oppaamme johdolla mielenkiintoisesta opastetusta kiertokävelystä.

Unescon maailmanperintökohde Kizi sijaitsee 70 km Petroskoista, johon saari hallinnollisesti kuuluu. Suomalaiset lentäjät jättivät saaren pommeilta rauhaan, onneksi. Sanotaan, että saarella sijaitsee Euroopan vanhin puukirkko 1300- luvulta. Kizin ilman nauloja rakennetuista puunkirkoista suurin on 22- kupolinen Kristuksen kirkastuksen kirkko vuodelta 1722. Vuonna 1960 perustettu Kizin ulkomuseo on Karjalan tasavallan merkittävänin turistikohde.


Kizin ilman nauloja rakennetuista puunkirkoista suurin on 22- kupolinen Kristuksen kirkastuksen kirkko vuodelta 1722


Opas kertoi, että näille parvekkeille ei ollut ovea, jottei kosijat päässeet häiritsemään talon neitokaisia…


Opas kertoi, että taloon astuessa vieraan tuli jättää kintaat ovensuussa ylös orrelle. Jos mies oli kosiomatkalla, laittoi hän kintaat talon keittiön pöydälle merkiksi siitä, että oli tullut kosimaan. Jos talon tytär oli kosijalle myötämielinen, hän keitti tälle hyvät kahvit, mutta jos halusi antaa rukkaset, lisäsi hän kahviin suolaa tms. jotta vieras tajuaisi tästä vastauksen olevan kielteinen…


Kizin saaren yksi pääelinkeinoista oli viljelyn ja kalastuksen lisäksi kaulakorujen valmistus, joiden helmet on äänisen vesistä. Kylän naisilla oli vauraudesta riippumatta usein hienot ja suurehkot perhoskorvakorut.


Mitä hienommat Samovaarit talosta löytyi, sen parempi!


Kizin jälkeen matkasimme usealla busseilla ryhmiin jaettuna Petroskoihin, jonne saavuimme klo 16.00


Petroskoissa meitä odotti kiertoajelu, jonka päätteeksi pääsimme nauttimaan todella huikesta ja tasokkaasta Soitinyhtye Kanteleen konsertista ja kansanmusiikkiesityksestä Petroskoin kulttuuritalossa


Muistaakseni Leninin muistopatsas…


illalliselle saapuessamme meitä odotti usein näin kauniisti pukeutuneita tarjoilijoita, muusikoita tms.


Järviradion pöytäseurue


Viktor Klimenko ja Kuunkuiskaajat esiintyivät tässä tilassa illallisen jälkeen (radio Dein tarjoama ilta), jonka jälkeen ilta jatkui vielä tanssin merkeissä äänisen aalloilla


kerrassaan upea auringonlasku!


tiistai-illan auringonlaskua..


keskiviikko 3.7. Saavuimme klo 12.00 Mandrogin kylään. Vuonna 1996 perustettu kansanperinnekylä sijaitsee Syvärin sivujoen Madrogan suulla


taisi olla laivan henkilökuntaa mukana pelailemassa lentopalloa… ainakin pongasin laivan kapteenin lentopallokentältä!


tallilla oli kuva Vladimir Putinista, ilmeisesti jonkun heidän hevosensa kanssa


Näin tyyntä oli Syvärillä keskiviikkona iltapäivästä


tanssit Syvärillä tanssittu. Heräsin puolilta öin siihen kun kansille oli kerääntynyt paljon ihmisiä ihmettelemään valtavan kaunista auringonlaskua, itse nappasin tämän kuvan hyttini ikkunasta! Aamulla harmitti, kun en mennyt ulos ihastelemaan…oli kuulemma ollut aivan mahtavat maisemat


Lenkkiseurani Satu Valamossa


Valamoa restauroitiin parasta aikaa

Luostari on Karjalan ortodoksisista luostareista ensimmäinen. Sen syntyaika on epävarma ja luostarin varhainen historia onkin monilta osin perimätiedon varassa.Valamon luostarin perusti (1100-1300-l.) kreikkalainen munkki Sergius. Novgorodiin kuuluneen haaran risteykseen perustettiin vuonna 1143 Korelan linnoitus. Sen ympärille perustettu Käkisalmen kaupunki on kuulunut historian aikana Novgorodille ja Moskovalle(1143-1581), Ruotsille (1581-1595) (1611-1710) Venäjälle (1710-1918 ja 1991-) Suomelle (1918-1940) ja Neuvotoliitolle (1940-1991). Uusi Valamo sijaitsee Suomen puolella Heinävedellä.

Valamo kehittyi nopeasti lähetystyön keskukseksi. Sieltä käsin lähetyssaarnaajat lähtivät saarnaamaan eri puolille Karjalaa, usein kansankielellä, koska suuri osa munkeista oli alussa karjalaisia. Kristinuskon juurtumisessa Karjalaan Valamon luostarilla on hyvin suuri merkitys. Valamo on tuhoutunut historian saatossa useaan kertaan joko sotahyökkäyksissä tai tulipaloissa.


Lähtöpäivän illallisen alkupala -nam!


Laivan päällystön loppupuheet


laivan kapteeni kävi kippistämässä jokaisen kanssa erikseen


myös muu päällystö kävi kilistelemässä jokaisen kanssa


minä ja pursimies (?)


Kuunkuiskaajat esiintyivät myös viimeisenä iltana soittaen tällä kertaa uusia kappaleita syksyllä ilmestyvältä levyltään. Laulut olivat raikkaita ja elämänmakuisia!


viimeinen ilta


perjantai lähtöpäivä. Vettä satoi, mutta se ei haitannut, sillä lähes koko muun matkan ajan saimme nauttia aurinkoisesta ja lämpöisestä säästä. Paluumatkalla pysähdyimme vielä lyhyelle 45 minuutin ostostauolle kauppahalliin Viipurissa


ajoimme Viipurin linnan ohitse