Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain nojalla hyvinvointialueet ovat velvollisia suunnittelemaan ja toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, turvaamaan niiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä sopimaan sote-palvelut yhteen kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueilla on myös lakisääteinen velvollisuus edistää muutenkin asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.
Valtiovarainministeriö puolestaan on velvollinen valtioneuvoston asetuksen nojalla rahoittamaan hyvinvointialueet ja kehittämään niiden rahoitusjärjestelmää. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla kyseisen rahoittamisen on turvattava perustuslaillinen sote-palvelujen riittävyys.
Jyväskylän yliopistolla tehty tutkimus vertaa ensimmäistä kertaa sekä hyvinvointialueiden sote-kulujen toteumia keskenään että sote-kulujen hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia keskenään. Tulokset osoittavat huomattavia alueellisia eroja: esimerkiksi vuonna 2023 halvimmat ja kalleimmat iäkkäiden sosiaalipalvelut poikkesivat Manner-Suomen keskitasosta yli 30 %, kun taas valtiorahoituksen hyvinvointialuekohtaiset kattavuudet vaihtelivat 75,39–98,15 % välillä.
Hyvinvointialueuudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut turvata kansalaisille perustuslaillisesti riittävät sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut eri puolilla maata. Tämän saavuttamiseksi hyvinvointialueille kohdennetun rahoituksen määrittelyssä on käytetty muun muassa väestön sote-palvelujen tarvearvioita ja hyvinvointialuekohtaisia asukasmääriä.
— Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on ollut paljon esillä mediassa. Kustannusten ja tarpeiden arviointi etukäteen oli vaativa tehtävä, koska järjestelmällistettyjä sote-taloustietoja oli ollut saatavilla rajallisesti, kertoo professori Pekka Neittaanmäki. — Tämän takia halusimme verrata ennakkoon tehtyä tarvearviota toteutuneisiin kustannuksiin, kun toteumatkin ovat nyt ensi kertaa saatavilla järjestelmällistettynä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kulut olivat Manner-Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa vuonna 2023 noin 25 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain puitteissa katettiin reilut 22,67 miljardia euroa. Tämän lisäksi hyvinvointialueet saivat valtionavustuksia, asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja.
— Alueiden välillä on merkittäviä eroja esimerkiksi sairastavuudessa ja ikärakenteessa, kertoo Neittaanmäki. — Lisäksi julkisia sote-palveluita käyttää vain osa väestöstä. Työikäiset käyttävät työnantajan työterveyspalveluita, opiskelijat opiskelijaterveydenhoitoa ja yksityisten sairausvakuutusten asiakkaat yksityisiä palveluja, joiden määrän on lisääntynyt.
Hyvinvointialueiden kulujen toteumat antavat hyvän mahdollisuuden arvioida tulevien vuosien rahoitustarpeita, toteaa Neittaanmäki. — Tehtäessä vuoden 2026 rahoituslaskelmaa on käytössä hyvinvointialueuudistuksen ansiosta järjestelmällistettyä tietoa kuluista vuosilta 2023 ja 2024. Lisäksi Kanta-palvelussa olevan sote-tiedon pohjalta voidaan tekoälyä hyödyntävillä ennustemalleilla arvioida hyvinvointialuekohtaiset sote-rahoitustarpeet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä mahdollistaa hyvinvointialueuudistuksen käynnistysvaiheen haastamaa arviota tarkemman hyvinvointialuekohtaisen rahoitustarve-ennusteen.
Lisätietoja: Pekka Neittaanmäki, 040-5507005
LUE KOKO RAPORTTI Sote-rahoitusmallien vertailu ja kehittäminen