Viimme syksynä, kun pimiä mieltä latisti, niin ajatukset johonki lämpöösehen halaji. Josko kevättalavella etelähän suuntaasi, ja auringosta voimmia ittehensä tankkaasi. Nooh, helemikuulla Finnairilta siivet selekähän saimma, ja uusi elämyksiä Thaimaasta haimma. Järvirario matkan järiesti ja mukavan Pohojalaasporukan koolle kokosi.
Sunnuntaina 17.2:
Vaasan kentältä puolesyös matkahan lähärettihin ,ja konehen nokka Thaimaata kohoren suunnattihin, klasiista vain hämäränpimiää Pohojammaata ihaaltihin. Intias välilasku vähä matkantekua jarrutti, mutta kohtapian taas etehenpäin kones suunnisti.
Maanantaina 18.2:
Vastas oli Susanne, Lomamatkojen opas, jokahinen hänet siä tapas.Milioonakaupunki Bangkokki, ja sieltä linjapiilillä Pattayan Cholchan hotelli.Ystävällisesti henkilökunta meitä trahteeras ja mennentullen kohteliahasti kumarrus kaks. Ravintolasalis oli tunnelma oiva, ehtoosin paikalla pianisti musisoiva, toivehiaki sai esittää, olihan joukos monenlaasta juhulijaa.Aurinko heti aluus meitä hellii ja moni hotellin uima-altahalla kellii. Palmupuut sopivasti suojaa antoo, ja tarioolijat trinkkiä kantoo.
Retket oli tämän reissun paras suola, kuvvain muisti tarpeheksi nestehiä juora, nestehukasta ei saanu kärsiä kukaa, jottei joutunu ambulassin mukaan.
Tiistai 19.2
Saimma ihaalla orkkireeatarhoja ja kivenhakkaajien kylää, kovalla työllä ne siä hankkii ittellensä leipäjyvää. Ehtoopäivällä vaatturi Ranalta uusia vetimiä jokku tilaali ja kerran jos toisen niitä sitte sovitteli. Komeeta kostyymiä joku jo mukahansa sai, ja jos ei valamihiksi ehtiny, Rana postittaa ne kotia asti kai? Uusia kakkuloota myös eherittihin hommata ja batia plakkariihin tarpeheksi jemmata.
Keskiviikko 20.2:
Aamusta varahin hereellä ja taas ollahan porukoos liikkeellä. Lavataksiilla moottoritietä ajettihin tuhattajasataa, hyvä jottei välillä kahtasataa. Mopoolijat liikenteen seas joskus meille huikkii ja autojen välistä erelle luikkii. Perillepääsy hotellille tuotti kerran tuskia ja pakko oli jo välis vaihtaa kuskia. Kun ympyrää vain alakoo kaupungilla kiertää, kyllä se matkanteko joskus hiertää.
ReissuLasse Järvirariohon kännykällä yhteyksiä piteli ja lomalaasten kuulumisia ohojelmahan suorana lähetteli.
Torstai 21.2:
Koh Sametin saarella puolikas päivää, kellää ei ollo siä huolen häivää ,melekeen kun paratiisisaari maan päällä, aurinko helottaa siä joka säällä. Vesi oli kirkasta ja sinisenturkoosia ja rantahieta kun valakoosta santasokuria .Jaloollensa sai rannalla hyvää hierontaa, köykäästä oli reissulla taivaltaa.Sen maiseman kun olis pullohon saanu, olis koto-oloos viä kerran sen ihanuuren jaannu.
Perjantai 22.2:
Lenkkeelyä lomasääs, huivi täytyy olla suojana pääs. Aurinko kun porottaa, hipiä uutta väriä saa. Lämpyä riittää reirusti yli kolomenkymmenen, tutuksi tuloo nesteen nauttiminen.
Lauantai 23.2:
Drac show ja girs treet, oli siinä kokemus, taas tuli elämästä uurellaanen näkemys, Topilla oli ilimeet uuret, kun komia ”flikka” show:ssa tarjos poskelle pusu-huulet.Krokotiili- ja tiikerishous yleisö koko rohkeutensa käytti, niin hurialta se touhu kyllä näytti.
Sunnuntai 24.2:
Taivas vähä pilivehen vetää, mutta ei se tainnu haitata ketää, paremmin jaksoo olla jalakeella, kun kumminki väki oli taas kulukeella.Rannalla tai hoitoloos sai monenmoosta hierontaa, no mikäs se hoitua parempaa. Ehtoolla Menuettibaaris karaokeilta tunnelmaa nostatti ja lämmin lomasää trikkejä ostatti. Voitot karaokekisasta tuli Järvirarion porukalle, sai Pirjo ja Lasse kantaa pokaalit paluumatkalle.Lopuksi Suomipoijat serenaarin meille flikoolle esitti, ja kyllä se meitä vähältä itketti.Kultahäitä ja juhulia muita , mukana seas vain hymysuita. ReissuLasse lupas Järvirariohon toivekonsertin kerätä, jotta saamma myöhemmin näihin tunnelmihin viä kerran herätä.
Maanantai 25.2:
Munamilionäärin palatseja aiva hotellin napuris ihimeteltihin ja kuvia muistooksi napsittihin.Pasaarikujilla ja iltatorilla oli käytävä, monenlaanen kaupankäynti nähtävä. Tinkiminen oli valttia, ja samalla siinä säästi pelimerkkiä.
Tiistai 26.2:
Ehtoopäivällä kunnon ukkoossateen niskahan heitteli, yks ja toinen siinä sitte vaattehiansa kuivatteli.”Kotikarulla” baaris iltapalaa nautittihin ja yöelämää sivusta seurattihin.
Keskiviikko 27.2:
Tänään pitää kapsäkkinsä pakata ja koko omaasuus sinne taas nakata. Heikki nyt oppahana toimii ja osallistujia taas retkille poimii. Oroteltihin sitä kuuluusaa Kwaijoen siltaa, ja majapaikas vietettävää upiaa illallisiltaa.
Torstai 28.2:
Tuliterällä bussilla matkanteon poliisi keskeytti ja tiukat kysymykset kuskille esitti. Kuski sai maksaa 500 batia, ei kumminkaa kysytty minkä takia.Majapaikkana oli uskomatoon hotelli,eikä se ollukkaa mikä tahansa motelli.Joen äyrähillä saimma ihaalla upiaa näköalaa, kyllä se maisema viä unihin palaa.Kokemus vailla vertaa, voi jee jos ei tätä koe viä toista kertaa.
Perjantai 29.2:
Elefanttikylä lyhkääsen matkan pääs, taas reissattihin hyväs sääs.Fantiilla saatihin puolituntia viirakos matkustaa, ne myös temppuja teki ja erikooshierontaa. ReissuLasse siä myös yllätyksen koki, kun saaliinsa sai Kwai-joki, ”kännykkäaikahan ”kalatkin nyt siirtyi,vain vanat joen pintahan piirtyi. Kwaijoelta Bangkokkia kohti, sinne se rautatie lopulta johti.
Lauantai 1.3:
Bangkokki oli sitte oma lukunsa, tuhannet taxit ja ne tuktukunsa.Siä mentihin kun ”Lontoon sumus”, viimmeeset ostokset sellaaseski humus.Jalokivikalleria oli viä nähtävä ja jokiristeelyt tehtävä, valaastu kaupunki illalla joen yllä, siinä oli silimille nähtävää kyllä.
Sunnuntai 2.3:
Täytyy jo vähä jarrutella ja paluumatkaa suunnitella, kamppeet taas kasahan kerätä ja maanantaiaamuna pirtiänä herätä.Thaimaan korkeinta pytinkiä aioomma vielä mennä katsastamahan, mutta voimat oli vähis ja se jäi kertahan seuraavahan .Mahavaivat vähä lopuuksi rassas ,mutta kun ittiänsä oikeen tropiilla passas, ei olosta tullu tukala, kun matka-apteekki oli mukana.
Maanantai 3.3:
Oli sitte kotialähärön aika, taakse jäi Thaimaan taika. Paluumatka alakoo vähä viiveellä kun kones oli kolomatta tuntia myöhässä. Matkahan kumminki päästihin ja tiistaiaamulla 3.3 Vaasahan saavuttihin.Heltehiset ilimat vaihtuu pakkaassäähän, ei muutakun rasat kätehen ja pipua päähän.
Mutta matkakassan kun taas kokohon saarahan niin uusia maisemia taas jolloonki ihaallahan, matkaalu nääs avartaa.
Hymyyllähän jos ja kun tavatahan!
Matkaa muisteli ”flikka lusikan varresta”